Saunan terveyshyödyt: uutta tutkimusta ilmankosteuden ja löylyn merkityksestä

Me suomalaiset olemme tienneet jo sukupolvien ajan, että löyly muuttaa saunakokemuksen. Nyt tutkimus alkaa osoittaa, että sillä on vaikutusta myös kehon fysiologisiin reaktioihin.

Meille löylyä tuskin tarvitsee selittää. Vettä heitetään kiukaan kuumille kiville, se höyrystyy nopeasti ja saunan ilmankosteus nousee hetkellisesti. Mutta löyly on meille paljon enemmän kuin vain vesihöyryä. Se on olennainen osa saunaa.

Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n tutkijoiden vuonna 2026 julkaisema tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, mitä kehossa tapahtuu, kun saunan ilmankosteus muuttuu. Tutkijat havaitsivat, että sekä lämpötila että ilmankosteus vaikuttivat kehon fysiologisiin reaktioihin ja että ilmankosteus lisäsi itsenäisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sekä lämmönsäätelyn kuormitusta.¹

Tämä on erityisen kiinnostavaa siksi, että saunaa koskevassa tieteellisessä keskustelussa huomio on perinteisesti kohdistunut pitkälti lämpötilaan ja saunomisen kestoon. Ilmankosteus ja erityisesti löylyn aiheuttamat nopeat kosteusvaihtelut ovat saaneet huomattavasti vähemmän huomiota.

Mitä uusi tutkimus siis kertoo? Ja kun puhumme paljon esillä olevista saunan terveyshyödyistä, millaista saunaa tutkimuksissa on oikeastaan tutkittu?

Mitä uusi suomalainen saunatutkimus osoitti

Tutkimukseen osallistui 50 tervettä ja liikunnallisesti aktiivista aikuista. He osallistuivat neljään erilliseen kymmenen minuutin saunajaksoon. Kunkin jakson kahden ensimmäisen minuutin aikana kiukaalle ei heitetty vettä. Jäljelle jääneiden kahdeksan minuutin aikana osallistujat saivat heittää vettä kiukaalle vapaasti.¹

Tutkijat mittasivat yksityiskohtaisesti saunan olosuhteita sekä osallistujien sykettä, kehon sisälämpötilaa, ihon lämpötilaa ja lämpötuntemuksia. Saunajaksojen aikana syke nousi keskimäärin noin 79 lyönnistä 121 lyöntiin minuutissa ja kehon sisälämpötila nousi noin 0,4 °C.¹

Lämpötila oli odotetusti hallitseva ympäristötekijä. Olennaista kuitenkin on, että myös ilmankosteudella oli itsenäinen vaikutus. Tutkijat toteavat seuraavasti:

„While temperature is the dominant factor, humidity independently increases cardiovascular and thermoregulatory strain by impairing evaporative heat loss.“¹ [”Vaikka lämpötila on hallitseva tekijä, ilmankosteus lisää itsenäisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sekä lämmönsäätelyn kuormitusta heikentämällä lämmön haihtumista iholta.”]

Toisin sanoen löyly ei ainoastaan muuta sitä, miltä saunassa tuntuu. Löylyn aiheuttama muutos ilmankosteudessa vaikuttaa myös siihen, miten keho reagoi lämpöön.

Tutkimus nostaa esiin myös kiinnostavan kysymyksen aiemmasta saunatutkimuksesta. Saunojen olosuhteita on tutkimuksissa usein kuvattu ”kuiviksi”, vaikka suomalaisessa saunassa kiukaalle kuuluu heittää vettä. Löylyn aiheuttamia nopeita ja tilapäisiä ilmankosteuden vaihteluita on harvoin kuvattu yksityiskohtaisesti. Tutkijoiden mukaan aiemmissa tutkimuksissa on siksi saatettu aliarvioida todelliseen saunomiseen liittyvää fysiologista kuormitusta.¹

Uudet tulokset eivät tarkoita, että löylyn olisi osoitettu olevan syynä saunomiseen yhdistettyihin pitkäaikaisiin terveyshyötyihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin välittömiä fysiologisia reaktioita, ei pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Tarvitsemme vielä paljon lisää tutkimusta ymmärtääksemme, miten ilmankosteus ja löyly mahdollisesti liittyvät näihin vaikutuksiin.

Yhden tärkeän asian tutkimus kuitenkin osoittaa: kun saunaa tutkitaan, ilmankosteudella on merkitystä.

Mitä terveyshyötyjä saunalla on?

Kiinnostus saunan terveysvaikutuksiin on kasvanut merkittävästi viime vuosina, ja uusi tutkimus täydentää tietopohjaa. Osa merkittävimmistä pitkäaikaistutkimuksista on tehty Suomessa.

Yksi merkittävimmistä tutkimuksista julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä vuonna 2015. Laukkanen kollegoineen seurasi 2315 keski-ikäistä itäsuomalaista miestä mediaaniltaan 20,7 vuoden ajan. Useammin saunominen oli yhteydessä pienempään äkillisen sydänkuoleman, kuolemaan johtavan sepelvaltimotaudin, kuolemaan johtavan sydän- ja verisuonitaudin sekä kokonaiskuolleisuuden riskiin. Neljästä seitsemään kertaa viikossa saunovilla miehillä äkillisen sydänkuoleman suhteellinen riski oli 63 % pienempi ja kokonaiskuolleisuuden suhteellinen riski 40 % pienempi kuin kerran viikossa saunovilla.²

Tulokset ovat huomionarvoisia, mutta sanavalinnoilla on merkitystä. Kyseessä oli havainnoiva tutkimus. Siinä havaittiin yhteyksiä, mutta tutkimus ei osoita, että saunominen itsessään olisi aiheuttanut pienemmän kuolleisuuden.

Myös muissa suomalaisissa tutkimuksissa on havaittu kiinnostavia yhteyksiä. Usein toistuva saunominen on yhdistetty pienempään dementian ja Alzheimerin taudin riskiin³ sekä pienempään riskiin sairastua verenpainetautiin.⁴ Tutkimusnäyttöä kokoavissa katsauksissa on tarkasteltu myös mahdollisia sydän- ja verenkiertoelimistöön, hengityselimistöön, kognitiiviseen terveyteen ja muihin terveyden osa-alueisiin liittyviä vaikutuksia.⁵

Tutkimusnäyttö ulottuu kuolleisuutta ja sydänterveyttä laajemmalle. Pohjois-Ruotsissa vuonna 2024 tehdyssä tutkimuksessa saunovat ihmiset raportoivat paremman yleisen ja psyykkisen terveyden, enemmän onnellisuutta ja energiaa, tyydyttävämpää unta sekä vähemmän fyysistä kipua kuin ne, jotka eivät saunoneet.⁶ Suurin osa käytti sähkölämmitteisiä saunoja, joiden tyypillinen lämpötila oli 60–80 °C. Tämäkin oli poikkileikkauksellinen havainnointitutkimus, joten tuloksia ei tule tulkita todisteeksi siitä, että juuri saunominen olisi aiheuttanut nämä erot.

Kokonaisuutena tutkimusnäyttö on lupaavaa. Se antaa hyviä perusteita jatkaa saunomisen ja sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden, verenpaineen, kognitiivisen terveyden, unen, psyykkisen hyvinvoinnin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin välisten mahdollisten yhteyksien tutkimista.

Samalla nousee esiin tärkeä kysymys, joka jää joskus huomiotta: kun maailmalla puhutaan ”saunasta”, puhutaanko aina samasta asiasta?

Miksi saunatyypillä on merkitystä terveyshyödyistä puhuttaessa

Meille suomalaisille sauna on yksinkertaisesti sauna. Emme puhu ”suomalaisesta saunasta”, eikä sille meidän näkökulmastamme pitäisi juuri muuallakaan olla tarvetta. Sauna on sauna. Kansainvälisesti sanaa käytetään kuitenkin yhä useammin hyvin erilaisista lämpöaltistuksen muodoista. Erottelu muuttuu erityisen tärkeäksi silloin, kun puhutaan terveyshyödyistä. Jos erilaisia tuotteita ja lämpöaltistusmenetelmiä kutsutaan kaikkia saunaksi, kuluttajan pitäisi vähintään pystyä ymmärtämään, millaista saunaa tai lämpöaltistusta terveysväitteen taustalla olevassa tutkimuksessa on oikeasti tutkittu.

Perinteisessä suomalaisessa saunassa keho altistuu suhteellisen korkealle ilman lämpötilalle. Saunassa on kiuas ja kuumat kivet, joille heitetään vettä löylyn luomiseksi, mikä aiheuttaa nopeita muutoksia ilmankosteudessa. Muissa passiivisen lämpöaltistuksen muodoissa lämpötila, lämmönlähde, ilmankosteus ja altistuksen kesto voivat olla erilaisia. Fysiologinen ärsyke ei siis välttämättä ole sama.

Tällä erolla on erityistä merkitystä tieteellisen näytön tulkinnassa. Tutkimus voi antaa suoraa näyttöä vain niistä olosuhteista ja siitä tutkimusjoukosta, joita siinä todella tutkittiin. Yhden lämpöaltistusmuodon tutkimustuloksia ei pitäisi automaattisesti siirtää toiseen vain siksi, että molemmista käytetään sanaa ”sauna”.

Uusi suomalainen tutkimus tuo tähän vielä yhden ulottuvuuden. Jos ilmankosteus vaikuttaa itsenäisesti sydän- ja verenkiertoelimistön sekä lämmönsäätelyn reaktioihin, saunomisen kuvaaminen pelkästään lämpötilan ja keston avulla voi jättää olennaisen osan fysiologisesta kokonaiskuvasta huomioimatta.¹ Tutkimuksia vertailtaessa ja niiden tuloksia tulkittaessa voi siis olla merkitystä sillä, heitettiinkö kiukaalle vettä, miten ilmankosteus muuttui ja millaisessa saunassa tutkimus tehtiin.

Koskevatko suomalaisen saunan terveyshyödyt myös infrapunaa ja muita lämpöhoitoja?

Infrapunalämpöaltistusta, jota kutsutaan usein ”infrapunasaunana”, markkinoidaan yleisesti muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen, palautumiseen, pitkäikäisyyteen ja muihin mahdollisiin terveyshyötyihin liittyvillä väitteillä.

Infrapunalämpöaltistuksesta on olemassa tieteellistä tutkimusta, ja sillä voi olla omia hyötyjään. Kyse ei ole siitä, että yksi lämpöaltistuksen muoto olisi välttämättä toista terveellisempi. Olennaista on, etteivät ne ole tieteellisesti keskenään vaihdettavissa.

Suuri osa edellä käsitellystä ja laajalti siteeratusta pitkäaikaisesta tutkimusnäytöstä koskee suomalaista saunomista, ei infrapunalämpöaltistusta. Myös passiivisia lämpöaltistusmuotoja käsittelevissä tieteellisissä katsauksissa suomalainen sauna erotetaan infrapunalämpöaltistuksesta ja muista lämpöön perustuvista menetelmistä sen sijaan, että niitä käsiteltäisiin yhtenä ja samana asiana. Laukkasen ja Kunutsorin vuonna 2024 julkaisemassa laajassa katsauksessa suomalainen sauna kuvataan näistä passiivisen lämpöaltistuksen muodoista yleisimmin käytetyksi ja laajimmin tutkituksi, ja sen terveyshyödyistä todetaan olevan tähän mennessä johdonmukaisinta ja vahvinta tutkimusnäyttöä.⁷

Siksi terveysväitteiden kanssa on syytä olla tarkkana. Suomalaista saunomista koskevien tutkimusten tuloksia ei pitäisi automaattisesti esittää näyttönä siitä, että infrapunalämpöaltistus tai muut passiivisen lämpöaltistuksen muodot, kuten ”saunapeitot” tai ”saunakapselit” tai muut vastaavat tuotteet, tarjoaisivat samoja hyötyjä vain siksi, että niiden markkinoinnissa käytetään sanaa ”sauna”.

Infrapunaakin pitäisi arvioida sitä koskevan tieteellisen näytön perusteella aivan kuten suomalaista saunaa pitäisi arvioida suomalaista saunaa koskevan tutkimuksen perusteella. Tämä ei ole kritiikkiä kumpaakaan kohtaan, vaan näin tieteellistä näyttöä yksinkertaisesti pitäisi käyttää.

Suomalainen sauna ei ole kuiva sauna

Kansainvälisesti suomalaisesta saunasta käytetään usein nimitystä ”dry sauna”, kuiva sauna. Olet ehkä itsekin törmännyt ulkomailla hotellin, kuntosalin tai kylpylän saunaan, jossa lukee: ”Älä heitä vettä kiukaalle.” Suomalaisesta näkökulmasta siinä on jotain varsin ristiriitaista.

Meille löyly on itsestään selvä ja olennainen osa saunomista. Vettä heitetään kuumille kiville, jolloin se höyrystyy nopeasti ja nostaa ilmankosteutta hetkellisesti. Tämä muuttaa sekä sitä, miltä lämpö tuntuu, että uuden tutkimuksen perusteella myös sitä, miten keho reagoi fysiologisesti.¹ Ilman mahdollisuutta heittää vettä kiukaalle ja nauttia löylystä useimmat suomalaiset tuskin kutsuisivat kokemusta saunaksi.

Kiinnostavaa on, että vuoden 2026 tutkimuksessa puututaan suoraan tähän ”kuivuuden” määritelmään. Tutkijat huomauttavat, että perinteisissä saunatutkimuksissa olosuhteita on usein kuvattu kuiviksi, vaikka suomalaisessa saunassa kiukaalle heitetään tavallisesti vettä. Tästä syntyviä ilmankosteuden vaihteluita on usein kuvattu puutteellisesti, minkä vuoksi aiemmissa tutkimuksissa on mahdollisesti aliarvioitu todelliseen saunomiseen liittyvää fysiologista kuormitusta.¹

Suomalainen sauna ei myöskään ole höyrysauna. Ilmankosteus ei pysy jatkuvasti korkeana, vaan nousee nopeasti, kun kiukaalle heitetään vettä, ja laskee sen jälkeen jälleen. Löylyjen välillä saunan ilma voi siis olla suhteellisen kuivaa, mutta suomalainen saunominen ei myöskään ole pelkkää kuivaa lämpöä.

Me suomalaiset olemme tienneet sukupolvien ajan, että löyly muuttaa saunakokemuksen. Nyt tutkimus alkaa osoittaa, että se muuttaa myös kehon reaktiota.

Saunan terveyshyödyistä tarvitaan lisää tutkimusta

Saunomisen ja terveyden yhteyksistä kertynyt tutkimusnäyttö on kiehtovaa ja monilta osin erittäin lupaavaa. Samalla on vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä.

Toivomme paljon lisää tutkimusta saunasta ja sen mahdollisista terveyshyödyistä: suurempia ja monipuolisempia tutkimusjoukkoja, naisia miesten lisäksi, eri ikäryhmiä sekä tutkimuksia eri maissa ja kulttuureissa. Sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden, verenpaineen, kognitiivisen terveyden, unen, psyykkisen hyvinvoinnin ja muiden mahdollisten vaikutusten tutkiminen auttaisi rakentamaan laajempaa ja vahvempaa tutkimusnäyttöä. Toivomme lisää tutkimusta myös itse suomalaisen saunakokemuksen eri osatekijöistä, kuten lämpötilasta, ilmankosteudesta ja löylystä.

Myös eri passiivisen lämpöaltistuksen muotoja suoraan vertaileva tutkimus olisi arvokasta. Erityisesti suomalaisen saunomisen ja infrapunalämpöaltistuksen fysiologisia reaktioita ja mahdollisia terveyshyötyjä vertailevat tutkimukset auttaisivat ymmärtämään paremmin, missä vaikutukset mahdollisesti muistuttavat toisiaan, missä ne eroavat ja missä määrin yhden menetelmän tutkimustuloksia voidaan perustellusti soveltaa toiseen.

Tutkijat itse tuovat tutkimustensa rajoitteet esiin, kuten hyvään tieteeseen kuuluukin. Osa tunnetuimmista pitkäaikaistuloksista perustuu havainnointitutkimuksiin, eikä niiden perusteella voida osoittaa syy-seuraussuhdetta. Toisissa merkittävissä tutkimuksissa tutkimusjoukot ovat olleet melko rajattuja, esimerkiksi keski-ikäisiä suomalaisia miehiä. Uudet havainnot ilmankosteudesta tuovat tärkeän palan kokonaisuuteen, mutta tutkijat peräänkuuluttavat myös lisää kontrolloituja tutkimuksia lämpötilan ja ilmankosteuden itsenäisten vaikutusten erottamiseksi.¹

Myös meillä kaupallisesti sauna-alalla toimivilla on vastuumme. Tutkimustuloksista pitäisi viestiä täsmällisesti ja niiden rajoitteet tuoda esiin. Hyvä tiede tunnistaa omat rajoitteensa, ja hyvän myynnin ja markkinoinnin pitäisi tehdä samoin. Havaittuja yhteyksiä ei pitäisi muuttaa todistetuiksi syy-seuraussuhteiksi, eikä suomalaisesta saunasta saatuja tutkimustuloksia pitäisi automaattisesti käyttää markkinointiväitteinä infrapunalle tai muille lämpöaltistuksen muodoille, joita tutkimuksissa ei ole tutkittu.

Saunaa koskeva tutkimus kehittyy jatkuvasti, ja pidämme sitä erittäin tervetulleena. Toivomme, että tutkijat Suomessa ja muualla maailmassa jatkavat vaikeiden kysymysten esittämistä, oletusten testaamista ja tutkimusnäytön laajentamista. Mitä enemmän saunasta opimme, sitä parempi.

Sauna on paljon muutakin kuin terveyshyötyjä

Me suomalaiset olemme saunoneet vuosisatojen ajan. Monella meistä saunominen alkaa jo vauvana ja jatkuu läpi elämän. Jos suomalaiselta kysyy, miksi hän saunoo, vastaus tuskin alkaa tieteellisistä tutkimuksista tai terveystilastoista. Emme sauno siksi, että tutkimukset kehottivat meitä siihen. Saunomme, koska sauna on aina ollut keskeinen osa elämäämme.

Sauna on perinteisesti ollut paikka peseytymiselle, mutta myös rentoutumiselle ja palautumiselle. Siellä voi hidastaa tahtia ja löytää tasapainoa, viettää aikaa yhdessä ja olla yhteydessä toisiin tai yksinkertaisesti olla hetken yksin ja läsnä siinä hetkessä. Sauna tuntuu hyvältä, ja sauna tekee meille hyvää.

Ja kyllä, kasvava tutkimusnäyttö viittaa siihen, että suomalainen sauna voi tehdä hyvää myös terveydellemme ja hyvinvoinnillemme. Mutta ehkä osa saunan hienoudesta on juuri siinä, ettei meidän tarvitse tehdä siitä terveyshakkerointia, suoritusmittaria tai lupausta pidemmästä elämästä. Saunaa ei tarvitse optimoida. Kokemuksella itsellään on arvo. Terveys ja hyvinvointi ovat osa paljon suurempaa kokonaisuutta.

Juuri tätä kokonaisvaltaista saunakokemusta me Hetkellä haluamme vaalia ja jakaa ihmisille ympäri maailmaa: aitoja suomalaisia saunoja, joissa lämpö, kuumat kiuaskivet, vesi ja löyly kuuluvat yhteen.

Sillä löyly ei ole mikään valinnainen lisä. Se on olennainen osa saunaa.

Tieteelliset lähteet

1. Laatikainen-Raussi I, Mikkola T, Ihalainen JK, Ahokas E. Temperature and humidity independently influence thermoregulatory responses during Finnish sauna bathing. Temperature. 2026;13(3):289–299. doi:10.1080/23328940.2026.2698162.

2. Laukkanen T, Khan H, Zaccardi F, Laukkanen JA. Association between sauna bathing and fatal cardiovascular and all-cause mortality events. JAMA Internal Medicine. 2015;175(4):542–548. doi:10.1001/jamainternmed.2014.8187.

3. Laukkanen T, Kunutsor S, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer’s disease in middle-aged Finnish men. Age and Ageing. 2017;46(2):245–249. doi:10.1093/ageing/afw212.

4. Zaccardi F, Laukkanen T, Willeit P, Kunutsor SK, Kauhanen J, Laukkanen JA. Sauna bathing and incident hypertension: a prospective cohort study. American Journal of Hypertension. 2017;30(11):1120–1125. doi:10.1093/ajh/hpx102.

5. Laukkanen JA, Laukkanen T, Kunutsor SK. Cardiovascular and other health benefits of sauna bathing: a review of the evidence. Mayo Clinic Proceedings. 2018;93(8):1111–1121. doi:10.1016/j.mayocp.2018.04.008.

6. Engström Å, Hägglund H, Lee E, Wennberg M, Söderberg S, Andersson M. Sauna bathing in northern Sweden: results from the MONICA study 2022. International Journal of Circumpolar Health. 2024;83(1):2419698. doi:10.1080/22423982.2024.2419698.

7. Laukkanen JA, Kunutsor SK. The multifaceted benefits of passive heat therapies for extending the healthspan: a comprehensive review with a focus on Finnish sauna. Temperature. 2024;11(1):27–51. doi:10.1080/23328940.2023.2300623.